Blogs

Asumisen hinta on myös kuntien vastuulla

Asumisen kustannukset karkaavat tavallisten palkansaajien ulottumattomiin. Niin vuokra- kuin omistusasuminenkin kallistuu kallistumistaan. Kuntavaalit ovat mainio mahdollisuus puuttua tähän kehitykseen.

Kuntavaalien alla aktiivinen keskustelu kuntien kehittämisestä herää taas henkiin. Asunto on jokaisen ihmisen perusoikeus, eikä se saa maksaa liikaa.

Keskuspankit keskustelevat nyt rahareformista

Alankomaiden keskuspankissa (De Nederlandsche Bank) järjestettiin “The Role of Money in the Modern Economy” kutsuvierastilaisuus 23.11.2016. Tilaisuudessa keskusteltiin rahareformista eli pankkien rahanluontioikeuden siirtämisestä julkisen vallan tehtäväksi. Tilaisuuden järjesti Sustainable Finance Lab yhteistyössä Alankomaiden finanssivalvonnan (Authority for the Financial Markets) sekä Alankomaiden, Iso-Britannian ja Islannin keskuspankkien kanssa.

Eurosta ulos vai euro uusiksi? -raportti

Vuonna 2010 alkanut eurokriisi paljasti monia euroon liittyviä ongelmia ja valuvikoja. Eurokriisin myötä kansalaisten, poliitikkojen ja asiantuntijoidenkin suhtautuminen euroon on muuttunut kriittisemmäksi. Tästä huolimatta monikaan ei osaa suoraan sanoa, pitäisikö eurosta erota vai pysyä siinä mukana.

Varallisuudesta ja velasta Tervalalle

Juha Tervala kirjoitti Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa jälkikeynesiläisestä ajattelusta Suomessa kriittisen katsauksen. Keskityn Tervalan virheellisiin käsityksiin varallisuudesta ja velasta sekä varannoista ja virroista (luku 4), koska niiden yhteydessä viitataan monilta osin diasarjaani.

Pankkiuudistus vakauttaisi taloutta

Suomen Pankin ekonomistit Tuomas Välimäki ja Jarmo Kontulainen kritisoivat Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 11.1.2016 ehdotusta pankkien sadan prosentin varantovelvoitteesta. He esittävät rahajärjestelmän toiminnan tiiviisti ja oikovat monia väärinkäsityksiä, mutta sadan prosentin varantovelvoitetta he käsittelevät hyvin yksipuolisesta näkökulmasta.

Asiattomasta rahakritiikistä

Heikki Pursiaisen kirjoittamassa blogitekstissä ”Raha-aktivismi osa II: Sähköä seinästä, kookospähkinöitä pankista” kerrotaan mielikuvitteellinen saaritarina. Tarinan opetuksena on, että rahan ja velan tehtävänä on siirtää tulevaa kulutusta nykyhetkeen. Raha on siis linkki nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Tätä ei kai ole missään kiistetty.

Rahauudistus siirtäisi rahanluontivallan valtiolle

Raha on nykyisellään velkaa. Rahaa syntyy pääasiassa silloin, kun pankit myöntävät lainoja asiakkailleen. Rahanluontiin liittyy oikeastaan kaksi velkasuhdetta. Ensimmäinen on tietenkin laina (esimerkiksi asuntolaina), jonka velallinen joutuu aikanaan maksamaan takaisin korkojen kera. Kuitenkin myös pankkitilille ilmaantuvat numerot ovat velkaa. Se on pankin lupaus toimittaa käteistä pankkitilin haltijalle. Pankkitalletus on siis jo itsessään velkaa, mutta sen synnyttäminen edellyttää myös toista velkasuhdetta.

Rahareformi ja perustulon rahoitus

Perustulo tyrmätään monesti suoralta kädeltä vedoten sen rahoituksen hankaluuteen. Tässä kirjoituksessa esitetään rahareformi yhtenä keinona rahoittaa ainakin osa perustulosta. Lisäksi esitetään maltillisempi vaihtoehto, jossa keskuspankin harjoittama määrällinen keventäminen suunnattaisiinkin suoraan ihmisille ”kansalaisosingon” muodossa.

EKP voisi luoda uutta rahaa ihmisille

Euroopan keskuspankki julkisti tammikuussa 2015 valtion velkakirjojen osto-ohjelman (Quantative easing, QE). Sen myötä EKP luo uutta rahaa yli tuhat miljardia euroa noin puolentoista vuoden aikana lähinnä finanssimarkkinoille.

Tilisiirron viive johtuu keskuspankkireserveistä

Jukka Hätinen kirjoitti (HS Mielipide 9. 8.) "pankkiasioinnin kummajaisesta" eli 1–2 päivän viiveestä siirrettäessä rahaa pankista toiseen.

Viive johtuu siitä, että pankit hoitavat keskinäisen maksuliikenteensä keskuspankkireserveillä, jotka ovat käytännössä käteisen sähköinen muoto. Tavalliset ihmiset eivät voi saada haltuunsa tätä "sähköistä käteistä". Saman pankkikonsernin sisäiset maksut siirtyvät välittömästi, koska niiden selvittämiseen ei tarvita keskuspankkireservejä.

Pages

Subscribe to RSS - blogs